5 keinoa luoda parhaat puitteet uudistuvalle yrittäjyydelle

Uutta yrittäjyyttä ja osaamista syntyy kaupungeissa. Millainen kaupunki luo parhaat puitteet uudistuvalle taloudelle? Mihin kannattaa investoida ensi valtuustokaudella?  Keskustelimme keinoista Cafe Mascotissa, Kalliossa pe 7.4. kuntavaaliehdokkaiden Osmo Soininvaaran, Mari Holopaisen, Mikko Särelän ja Kirsi Louhelaisen kanssa, joka oli saapunut vieraaksi Espoosta. Tässä viisi keinoa, joiden avulla edistetään uudistuvaa yrittäjyyttä kaupungeissa.

1.Luovuus kukkii siellä, missä on eniten erilaisia ihmisiä. Rakennetaan tiivisti, mutta kiinnostavasti. Luonto on Helsingin vahvuus. Useissa paikoissa kasvun on annettu kasautua isoihin kaupunkeihin, mutta Suomessa on hajautettu ja nähty menestys nollasummapelinä kaupunkien ja maakuntien välillä. Suuret yritykset haluavat olla siellä, missä on osaavia työntekijöitä ja asiakkaita. Berliinissä tyhjät tilat synnyttivät uutta, volyymia ja joustavuutta tarvitaan. Annetaan esimerkiksi Marian sairaalan startup-tilaa käyttöön lyhytaikaisella sopimuksilla. Yleiskaavan myötä saadaan lisättyä asuntorakentamisen ja toimitilojen määrää. Ensisijaisen tärkeää on samalla panostaa viihtyisyyteen, kiinnostavuuteen, rakentamisen laatuun ja arkkitehtuuriin. Säästetään ja hyödynnetään vanhaa rakennuskantaa. Tehdään siitä kerroksellista ja kaunista. Ihmiset viihtyvät kaupungeissa, joissa on yllätyksellisyyttä ja erilaisuutta.

2. Yrittäjyyttä edistetään tutkimuksen ja koulutuksen kautta. Helsingin yliopistoa ja menestyviä korkeakouluja ei pidä rangaista koulutusleikkauksin! Kieliin tutustumista aiemmin, lisää monikielisyyttä peruskouluihin ja tarjontaa etenkin suurten kielialueiden kielillä monipuolisesti. Hyvät koulut ja lähipäiväkodit ovat tärkeitä lasten kannalta ja ne ovat Helsingin ja pääkaupunkiseudun tärkeimpiä vetovoimatekijöitä.

3. Pääkaupunkiseutu tarvitsee jatkuvasti uusia matkailuhankkeita. Ja niistä tulee kertoa. Ei riitä, että vanhoja vain fiilistellään. Muumimaailmaa voitaisiin jatkaa yhteistyössä Naantalin kanssa Helsingin joillekin saarista. Flow:n kaltaisille festareille tulee olla tilaa jatkossakin. Tom of Finland –museo vetäisi ainakin kerran elämässä kohdeyleisöä ympäri maailmaa. Tatu ja Patu –sisäleikkipuisto Hakaniemessä pärjäisi Tukholman Junibackenille ja Peppi Pitkätossulle. Musiikkifestareita järjestetään muualla Suomessa kuin Helsingissä ja Musiikkitalo on kiinni kesäisin. Siinä ei ole mitään järkeä. Klassista musiikkia tarvitaan Musiikkitalossa myös kesäisin. Suomi on täynnä upeita metsiä ja järviä. Niissä voisi järjestää swim& run-kisoja tai triathlon-kisoja eli Ruotsin tapaan lisätä myös urheiluturismia. Saaristo on pääkaupunkiseudun ainutlaatuinen vahvuus ja sinne täytyy saada kunnon reittiliikenne. Turistit arvostavat alkuperäisyyttä ja sellaista kaupunkiympäristöä ja tapahtumia, joita asukkaat rakastaa. Esimerkkinä Helsingin juhannusjuhlat, joissa on mieletön fiilis, kun kitara soi ja kokko palaa, kotikeikkafestarit ja -teatterit.

4. Monella alalla ja yrityksessä on työvoimapula ja osaajia tulee houkutella eri puolilta maailmaa. Valitettavasti vallassa oleva ajattelutapa on se, että rajat kiinni. Viisumien hoitaminen pitäisi tehdä helpoksi ja viisumiyhteistyötä lisätä Pohjoismaiden kesken ihmisten liikkuvuuden helpottamiseksi. Muualta Helsinkiin tulleiden opiskelijoiden ja ammattitaitoisten työntekijöiden, kuten esimerkiksi lääkäreiden, työskentely pitää olla mahdollista.

5. Kaupungin pitäisi toimia mahdollistajana ja yhteistyökumppanina. Kaupungin tulee ymmärtää, että toisinaan voi onnistua ja toisinaan saa epäonnistua. Pitää hyväksyä, että kaupungeissa on riskibisnestä. Nyt on keskitytty liikaa siihen, että tarkastellaan tilinpäätöslukuja ja myydään kaupungin kiinteistöjä sen sijaan, että kehitetään Helsingin matkailua, taidetta ja kulttuuria. Suomessa valtiovalta ja kaupunkien elinkeinopolitiikka on puuttunut siihen, että mitkä alat menestyvät lähtien siitä, että kaivosteollisuudesta on povattu uutta Nokiaa. Enemmän tulisi lähteä siitä, että kaupunki mahdollistaa ja toimii verkostomaisesti. Kaupungin johdon tulee avata enemmän kansainvälisiä verkostoja. Tulopuolen kasvattamiseen tulee panostaa lisää ja nähdä se kaupungin ydintoimintona. Vihreä pormestari voi luotsata Helsingin uudelle tielle taloudenpidossa.