Osa 1/2: Miksi Suomen talouden pitää uudistua

Valtapuolueiden johtohahmot haluavat pelastaa teollisuuden, mutta samat työpaikat eivät palaa. Talouden ripeämpi uudistaminen ja jatkuva rakennemuutos ovat välttämättömiä. Hyvinvointimme on kiinni siitä, miten tosissaan ja kestävästi tuleva eduskunta niitä ryhtyy ratkomaan. Muutostarpeen taustalla on kaksi hyvin tiedossa olevaa kehityssuuntaa:

Väestörakenteen muutos, jonka ainakin vuoteen 2060 odotetaan heikentävän huoltosuhdetta ja vaativan yhä enemmän työpanosta hoivatyöhön ja terveydenhoitoon. 2010-2020 elämme jaksoa, jolloin huoltosuhteen heikkeneminen on jyrkimmillään.

huoltosuhde
Teollisuuden rakennemuutos
, jonka myötä Suomesta on hävinnyt vuodesta 2007-2013 yli 70 000 korkean tuottavuuden työpaikkaa teollisuudesta. Samaan aikaan työllisyys on kasvanut huomattavasti erityisesti terveys- ja sosiaalipalveluissa.

Kansantalouden tilinpito

Luvut ovat pysäyttäviä ja johtavat yhdessä kestämättömään yhtälöön: yhä pienempi joukko yhä heikommin tuottavaa työtä tekeviä työntekijöitä rahoittaa kasvavat julkiset menot. En kuitenkaan usko, että oikea ratkaisu tähän on palveluiden alasajo. Samat teollisuustyöpaikat eivät palaa, joten talouden rakenteen on monipuolistuttava ja uudistuttava. Meidän on mahdollista ylläpitää ja kehittää Suomea hyvin palvellutta hyvinvointimallia, mutta se vaatii onnistumista useilla alueilla. Tarvitsemme:

  • Uusia kansainvälisiä menestyksiä vientiin – emme voi luottaa vain pienen talouden kotimarkkinakysyntään hyvinvoinnin lähteenä vanhan teollisuuden supistuessa
  • Lisää palvelukysyntää – emme voi luottaa vain uusiin vientiyrityksiin teollisuudesta kadonneiden työpaikkojen paikkaajana
  • Lisää työntekijöitä – emme voi luottaa ainoastaan tuottavuusparannukseen kompensoimaan heikentyvää huoltosuhdetta
  • Aitoja tuottavuusparannuksia julkisten palvelujen tuotannossa – emme voi luottaa siihen, että kolme edellistä kohtaa riittävät kannattelemaan kasvavan tarpeen hoiva- ja terveyspalveluille

Politiikka yksin ei riitä. Tähän tarvitaan yhteistä panostusta yli sektorirajojen. Ilman eduskunnan johdonmukaista sitoutumista näihin tavoitteisiin niitä ei kuitenkaan saavuteta. Kirjoituksessa 2/2 kerron, miten nämä tavoitteet voidaan saavuttaa.

Mari_Holopainen_03

Mari Holopainen on kaupunginvaltuutettu, KTM ja vihreiden eduskuntavaaliehdokas Helsingissä. Jos haluat kuulla näitä ajatuksia eduskunnassa, jaa kirjoitus tai lahjoita vaalikampanjaani. Pienikin lahjoitus on arvokas ja lisää näkyvyyttä.

Kuva: Susanna Kekkonen