Suomen ylikulutuspäivä on jo maaliskuussa. Se tarkoittaa, että Suomi on kuluttanut oman osuutensa maapallon vuotuisista luonnonvaroista kolmessa kuukaudessa. 

Kiertotalouden edistäminen on ratkaisevan tärkeää ilmastokriisin ratkaisemiseksi. Ellen McArthur Foundation on arvioinut, että 55% maailman kasvihuonekaasupäästöistä syntyy energiantuotannosta. Jäljelle jäävä 45% syntyy materiaalien tuotannossa energiankäytön lisäksi – siinäkin tapauksessa, että siirrymme niiden tuotannossa kokonaisuudessaan päästöttömään energiaan. Erityisen runsaasti päästöjä syntyy teräksen, alumiinin, sementin, muovin ja ruoan tuotannossa. 

Ilmastohyötyjen lisäksi kiertotaloudella on useita muita positiivisia vaikutuksia ympäristöön ja yhteiskuntaan: 

  • Vähentämällä maankäytön paineita voidaan merkittävästi torjua luontokatoa. 
  • Vähentämällä materiaalien tarvetta ja kierrättämällä niitä voimme parantaa huoltovarmuutta alueilla, joissa omavaraisuutemme on heikko, kuten harvinaisten metallien ja lannoitteiden tuotannossa.
  • Luomalla teknologioita vastaamaan tähän maailmanlaajuiseen haasteeseen voimme rakentaa kestävää vientiä nopeasti kasvaville markkinoille.

On siis monta hyvää syytä edetä nopeasti, mutta valitettavasti meillä on paljon parantamisen varaa. Tilastokeskuksen viime vuoden lopulla julkaiseman raportin valossa kiertotalouden tavoitteet etenevät hitaasti. Joukossa on selviä ilon aiheita, kuten ekoinnovaatioindeksi, jossa olemme Euroopan huippuluokkaa. Keskeisistä mittareista useat osoittavat kuitenkin vain vähän edistystä tai kertovat jopa takapakista: kotimainen materiaalin käyttö ei ole merkittävästi laskenut, materiaalien kiertotalousaste on pudonnut kauemmas tavoitteestaan ja yhdyskuntajätteen materiaalihyödyntäminen on pudonnut. Laitteiden huoltamisesta ja korjaamisesta pitää tehdä kannattavampaa, jotta voimme pidentää niiden elinkaarta ja näin vähentää jätettä. 

Tälläkin alueella tutkittu tieto mahdollistaa vaikuttavamman poliittisen päätöksenteon. Haluan vaikuttaa siihen, että kiertotalouden edistäminen nostetaan korkealle seuraavaan hallitusohjelmaan. Mitä meidän siis pitäisi tehdä? Tähän suuntaviivoja antaa mm. Sitran 10 kiertotalousehdotusta Suomelle. Omat nostoni toimenpiteiksi:

  1. Sitoudutaan pitkäjänteisesti kiertotalouden edistämiseen yli hallituskausien, mutta toimitaan nopeasti: Muutos kohti kiertotaloutta vaatii ennustettavaa ja johdonmukaista politiikkaa. Teknologiakehitys, investoinnit tuotantoon ja infrastruktuuriin sekä kulutuskulttuurin muuttaminen vaativat vuosien aikajänteen. Päättyvän hallituskauden aikana luotu kiertotalouden strateginen ohjelma asettaa vahvat suuntaviivat kiertotalouden edistämiseen.

  2. Edistetään kunnianhimoista tuotelainsäädäntöä EU-tasolla: Edistetään EU:n kiertotalouden toimintasuunnitelman toimeenpanoa. Jopa 80% tuotteen elinkaaren aikaisista ympäristövaikutuksista määrittyy sen suunnittelussa. Kansainvälisessä taloudessa Suomi on liian pieni vaikuttamaan tähän yksin. EU sen sijaan on riittävän suuri markkina vaikuttaakseen siihen, millaisia tuotteita markkinoille tuodaan. EU:ssa meidän tulee vaikuttaa siihen, että kiertotalousmateriaalien käytölle sekä tuotteiden korjattavuudelle ja kierrätettävyydelle asetetaan kunnianhimoiset velvoitteet.

  3. Panostetaan erityisesti maatalouden ja mineraalien kiertotalousratkaisuihin luontokadon hillitsemiseksi ja huoltovarmuuden parantamiseksi: Maatalouden kiertotalousratkaisuilla on poikkeuksellisen suuri potentiaali luontokadon jarruttamisessa. Vähennetään ruokahävikkiä, tuetaan siirtymää kasvipohjaisten proteiinien käyttöön, vahvistetaan uudistavaa viljelyä ja vähennetään samalla riippuvuuttamme lannoitteiden tuonnista. Vastataan kaivosteollisuuden lisääntyviin ympäristövaikutuksiin huolehtimalla mineraalien kierrätyksestä, alan teknologian kehityksestä ja kohdistetaan kustannus uusien kaivannaisten tuotannolle kaivosoikeuksien verotuksen kautta. Uusien kestävien materiaali-innovaatioiden kehitykseen tulee investoida myös. Esimerkiksi Suomessa metsäyhtiö Stora Enso kehittää puupohjaista biohiiltä akkuteollisuuden tarpeisiin ja kaupalliseen tuotantoon.

  4. Parannetaan osaamista ja ymmärrystä kaikilla koulutustasoilla: Siirtymä kiertotalouteen alkaa osaamisesta ja ymmärryksestä. Huolehditaan siitä, että kiertotalouden taidot opitaan jo lapsena. Rakennetaan johdonmukaisesti kiertotalousosaamista ammatillisessa ja korkeakoulutuksessa. Investoidaan tutkimukseen ja kehitykseen, jotta säilytämme asemamme kärkimaiden joukossa.

Siirtymä kohti kiertotaloutta on ratkaisevan tärkeä matkalla kohti planeetan rajoja kunnioittavaa hyvinvointia!